sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Aika se vaan lentää - Traconista asiaa ja tulevia suunnitelmia

Moro ja tutturuu!

Traconista on nyt tyylikkäästi yli kuukausi aikaa, Fanfestistä pari-kolme viikkoa, ja edellisestä päivityksestä... En halua edes sanoa, syntisen pitkä aika kumminkin. Aika korjailla tätä virhettä, varsinkin kun muutama ystävällinen henkilö jaksoi asiasta muistuttaa...

 ... joten nyt kun on sopivasti tylsä sunnuntai vailla muutakaan järkevää tekemistä, voisi olla aika päivittelyille! It's a go!

Ensin Traconista pari sanaa. Koska en osaa selkeästikään sanoa "ei" coneissa työskentelylle, ja vapaapäivät coneissa ovat täysin tuntematon käsite, olin lauantaina Desupöytäilemässä, ja sunnuntaina cosplaymammailemassa esityskisalaisia. Ohjelmaa tuli katsottua erittäin kehnosti: vain puhallinorkesterin konsertti, cosplaykisat lauantaina ja sunnuntaina, sekä pieni pätkä Insinöörejä ja innovaatioita – Scifi-animen ihmeelliset härvelit-luennosta. Sen 20 min perusteella pystyin kumminkin sanomaan että luento oli erinomaisesti ja mielenkiintoisesti pidetty, ja tällainen kaikkea fysiikkaan ja tekniikkaan liittyvää karttavakin untuvikko sai siitä jotain irti.


Kuvaajana toimi Teppo Suominen.
Pukuna oli siis Melty Blood-tappelupelien päähenkilö Sion Eltnam Atlasia, tuo laskelmoiva ja vampirismiin parannuskeinoa etsivä alkemisti. Tykkäsin hahmosta jo ennen mangan lukemista (tutustuin mieluummin tarinaan mangana selkeyden vuoksi), mutta ihastuin hahmon järkevyyteen ja toisaalta ajoittaiseen maanisuuteen kun asiat eivät menneetkään laskelmien mukaan. Pukuna Sion oli perushelppo, aloitin sen muistaakseni jo heinäkuun lopulla (tai ainakin hommasin kankaat silloin?), mutta viimeistelyt mm. sukissa jäivät turhan viime tippaan.

"Laskelmieni mukaan." Ranneke oli hankalasti rannekorun alla niin en saanut sitä shopattua pois, fuufuu!
Nyt kun on pari kuukautta ollut vaatetuspuolen opiskelijana niin keksii jo miljoona asiaa mitkä voisi tehdä paremmin. Esim. selkäsauma meinasi ratketa conin aikana jännien mitoitusteni ja huolittelemattomuuden takia, ja hihatkin istuvat jotenkin omituisesti. Sukkia tehdessäni ajattelin jotenkin, että totta kai kuumaliimattu satiininauha menisi nätisti leikattuihin sukkahousuihin. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, seuraaviin sukkiin ehdottomasti maalatut raidat/nauhat ommeltuna sukkiin. Muuten puvussa oli oikein kiva olla, muutama ihminen jopa tunnisti, ja kuviakin tultiin pyytämään mistä vähän yllätyin. Kai tuollainen sotilaallinen koulutyttömäinen look (?????) sitten miellytti ihmisiä, mene ja tiedä.

Kuvanmuokkailut on aika kokeellisia vielä :D Palautetta ja ohjeita saa antaa!
Lauantai meni siis tosiaan desupöydällä hengaillessa, aamuisen pöytävuoron loputtuakin päädyin vain katsomaan scifi-luentoa vähäksi aikaa ja sitten pyörimään Tampere-talon käytäville tuttuja etsimässä. Päivä meni ihmeellisessä, aikaa nopeuttavassa sumussa, ja yhtäkkiä koittikin puhallinorkesterin konsertti. Jonottaminen ei osoittautunut ongelmaksi, kun vilauttelin privileegipassiani (lue: menin työvoimalle varatuille paikoille, jotka pysyivät sopivasti tyhjinä kaikkien saliohjelmien aikana). Ennakko-odotukseni eivät olleet kovin korkealla: Tampereella on upea Sinfoniaorkesteri, joka on soittanut useita suosikkielokuvasävellyksiäni pakahduttavan onnistuneesti, joten hiukan nimetön puhallinorkesteri tuntui hassulta valinnalta conin erikoisuudeksi. Konsertin alkaessa kaikki epäilykseni kuitenkin kaikkosivat. Puhallinsoittimetkin takasivat erittäin monipuolisen äänivalikoiman, ja muutaman biisin kohdalla olleet kännykän/DS:n esille kaivamiset hauskuuttivat. Chocobo-encoresta superisot plussat! Konsertista jäi tosi hyvä mieli, toivottavasti jotain samantapaista olisi ensi vuonnakin.

En jaksa Fanfestista kirjoittaa, mutta #sakimahjongtaikatyttölesboseksi-kuvat tuli saada mukaan!
 Ako Atarashi: Lilian
Yuu Matsumi: Ria, ihanin kaksoissisko
Shizuno Takakamo: allekirjoittanut
Kuvaajana Tessa :3
Sitten jonkin ajan haahuilun jälkeen alkoikin lauantain tiukka cosplayohjelma: WCS-karsinnat, pukukilpailu ja Missimittari, joka on aiemmin nähty sunnuntaisin esityskisojen välissä. WCS:n taso oli huikea, ja oli mahtavaa nähdä niin monta paria kisassa! Jatketaan tällä määrällä tulevien vuosienkin kisoissa, eikös juu? :3 Suosikkiesityksiksi muodostuivat yltiösöpö Little Witch Academia-esitys sekä ihanien Hootin ja Ilonan voittajaesitys. Ensin mainittu Rindun ja Tiskun esitys oli niin mahtavan sarjanmukainen ja onnistunut kaikin tavoin että kunniamaininta oli vain oikeus ja kohtuus. Lisäksi se aiheutti hyvää mieltä kautta katsomon, mikä on myös mahtava meriitti! Hootin ja Ilonan esitys oli myös ihanan selkeä, eikä vaatinut tietämystä melko tuntemattoman pelin hahmoista ja tarinasta. Lisäksi kuivajääkikkailu ihastutti vaikka se ei kaikille välttämättä näkynytkään yleisössä. Onnea, onnea ja vielä kerran onnea tuleville edustajillemme! Ihan pikkuisen saatoin liikuttua kun voittajat julkistettiin, ja olen myös huikean iloinen muiden sijoittuneiden puolesta!

Yuu-parka, älä jäädy ;___;
Lauantai päättyikin sitten hyvässä seurassa ruokailuun ja väsyneenä sänkyyn kaatumiseen. Sunnuntai menikin sitten mammailun ja photoshoottailun merkeissä. Teppo ja Korppu ovat parhainta shoottailuseuraa, aika vain hurahti derppailun ja kuvailun yhteydessä. Mammailu oli muuten jälleen positiivinen kokemus, mutta tekoveri lavalla veti pasmat pahasti sekaisin. Pieniä pisaroita oli lentänyt suuntaan jos toiseenkin, ja paniikissa ajantaju meni kokonaan lavalla jolloin pyyhin ehkä vähän turhan pitkään. Huuteluita kuului, mutta valitettavasti veri lavalla voi oikeasti aiheuttaa vaaratilanteita liukastumisten muodossa, asujen tahraantumisesta ja siivouskuluista puhumattakaan, joten pakkohan sitä oli pyyhkiä. Vika ei kuitenkaan ollut kisaajienkaan, nesteiden leviämistä on aika mahdotonta arvioida etukäteen. Tästä kumminkin selvittiin, mitä nyt jälkeenpäin kuulin huolestuttavaa juttua yleisestä huonosta käytöksestä esityskisan aikana (bäkkärille ei kuulunut katsomohuutelut kovin hyvin). Buuaaminen ei todellakaan kuulu esityskisaan, ja tervettä järkeä saa muutenkin niissä huuteluissa käyttää, oltiin ihmeellisessä populaarikulttuuritapahtumassa tai ei. Lavalla olevat kisaajat ovat kumminkin kanssaconittajia eivätkä mitään sirkuseläimiä, ja sama pätee myös vänkäreihin.

Sitten vähän kivempiin aiheisiin, eli tulevaisuuden cossisuunnitelmiin! Eurocosplay-finaalin striimin katsominen herätti uudenlaista cosplaypaloa, ja nyt tekisi kovin mieli tehdä jotain kunnon kermakakkua/pikkuyksityiskohdilla kuorrutettua pukua. 100% varmoja suunnitelmia ei oikeastaan vielä ole: Cosplaytanssiaisten liput menivät ennen kuin edes kuulin ilmoittautumisten avautuneen joten sinne en ole nähtävästi menossa, ja Fire Emblem-ryhmä Frostissa siirtyy johonkin myöhempään coniin. Joka tapauksessa, niitä ideoita ja kuumottavia pukuja:

Utena Tenjou, Revolutionary Girl Utena, mahdollisesti Yukiconiin
Pakko pistää aina kuvia missä on myös Anthy :D Kaavailin Utenaa alun perin Animeconiin mutta rahatilanne oli vahvasti eri mieltä. Nyt ajattelin pukua Cosplaytanssiaisiin, koska hahmouskollisesti hoituisivat sekä tytön että pojan roolissa tanssimiset, mutta koska mahdollisuudet päästä tapahtumaan ovat nihkeät, puku siirtynee Yukiin tai Frostiin. Kankaat ja kanttinauhat paitaan löytyvät jo, ja tilailen varmaan pian peruukit. Tuo ihana ysäripehko vaatii varmaan kaksikin tukkaa, mutta odotan puvun tekoon pääsyä kovasti!

Pekoyama Peko, Super Dangan Ronpa 2, Desucon Frostbite?
Parilla sanalla: täydellinen nainen. Peruskoulupukukaan ei haittaa, tarinan edetessä rakastuin hahmoon yhä enemmän ja enemmän, ja yllättäen pukukin alkoi näyttää houkuttelevalta. Tämä olisi kiva ja rento perjantai/sunnuntaipuku, ja haaveilen jo nyt photoshooteista, kuvaideoita nimittäin kerrankin riittää.

Utsuho Reiuji, Touhou Chireiden ~Subterranean Animism~, Desucon Frostbite?
Siitä on jo pari vuotta kun olen viimeksi cossannut Touhousta mitään, ja nyt parin uuden pelin ja biisien metallisovitusten myötä tekisi taas mieli pukuilla näitä höpsösti piirrettyjä röyhelötyttöjä. Utsuho on kuumotellut jo pitkään mielenkiintoisen designinsa takia: tähtikaapu, siivet, betonikenkä, pari atomia jalassa, kolmas jalka (I shit you not, siksi tuota kädessä olevaa "tykkiä" kutsutaan) ja silmä rinnassa ovat niin omituisia että puku houkuttelisi kovasti. Ideaa cossista on tullut pyöriteltyä mielessä niin pitkään, että tiedän suunnilleen miten tekisin kaikki osat.

Jeanne d'Arc, Fate/Apocrypha, Desucon Frostbite?
Jeanne Jeanne JEANNE ;_____; Jo ennen Kamikaze Kaitou Jeannea olin tutustunut Jeanne d'Arcin tarinaan, ja jokin pikku-Suiggaria traagisessa pyhimysneidossa viehätti. Kun sain selville että Type-MOON oli suunnitellut Jeannelle omanlaisen designin, neiti päätyi ääntä nopeammin cossilistoille. Nyt ihanien tyttöjen kanssa on ollut pohdintaa Fate/Apocrypha-ryhmästä, ja Jeanne olisi selkein hahmovalinta. Light Novelia on valitettavasti vain käännetty niin nihkeästi, että tuntuisi kyseenalaiselta cossata hahmo josta ei tiedä oikein vielä mitään. Lisäksi panssarit eivät todellakaan ole vahvuuteni, ja Jeannella ne vaativat yksityiskohtia ja hyvää hahmotuskykyä/aiempaa kokemusta panssarien tekemisestä. Katsotaan, uskaltaisinko haastaa itseni näin ihanan oloisen hahmon voimin.

Suigintou, Rozen Maiden (2013), Desucon Frostbite?
Kuten jo allekirjoittaneen nimimerkistä pystyy päättelemään, Rozen Maiden on ollut kaikissa muodoissaan kova juttu, ja Suigintou rakkain hahmo. Uudempaa mangaa myötäilevää Zurückspulenia odotinkin kuin sherlockiaanit uutta kautta, ja anime ylitti odotukseni. Alan jopa pääsemään yli DEEN-kaunastani Uminekon jäljiltä Rozen Maidenin takia. Alkuperäisessä animessa Suigintou on kaunis, mutta eroaa silti aika paljon mangan vastineestaan. Uudemmassa versiossa noudatellaan Peach-Pitin jälkeä tarkemmin, ja nyt mangan ihana mekko pysyy samannäköisenä ja mallikuvien saaminen helpottui huomattavasti.

Ei sillä että ainakaan Ouvertüren versiossa olisi mitään vikaa... Oi ihana elohopealamppuni.
--------------

Muita suunnitelmia ei tähän hätään tule mieleen. Koulu vie oman aikansa ja intonsa ompelusta, mutta ainakin nyt pursun inspiraatiota, ja haluaisin vain tehdä kaikki aiemmin vähänkään kuumotelleet puvut. Uudemmat animet ovat hiukan herätelleet kiinnostusta, mutta en ole katsonut niitä vielä tarpeeksi pitkälle tykästyäkseni mihinkään hahmoon kovin palavasti. Katsellaan ja intoillaan yhdessä tulevia pukuja!

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Long time no see, long time no BBC! Suunnitelmia ja WIP-kuvia

Moro!

Tähän kohtaan voi lisätä mateluni siitä etten ole päivittänyt pariin kuukauteen, eikä minulla ole antaa mitään kovin hyvää selitystä tälle. Päivittämättömyyteni on siis cossien edistymisen, taidekujavastaavuuden ja laiskuuden summa, ja yllättäen suurimpana syynä on tuo jälkimmäisin.

Blogia olen kuitenkin kaivannut palavasti, ja monia kirjoitusideoita on ollut, ja olen jopa yrittänyt ottaa kuvia asujen tekovaiheista. Blogauksen tekeminen näistä on kuitenkin muodostunut vaikeaksi, puhumattakaan oman postauksen julkaisemista muuttuneille cosplaysuunnitelmille. Joten lyödäänpä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja yhdistetään nämä päivitykset yhdeksi, aloittaen noilla tulevilla cosplaysuunnitelmilla!

Animecon X

Leafa, Swort Art Online, kisapuku

En osaa edelleenkään päättää pidänkö SAOsta vai en. Gary Stu-päähenkilö ja varsinkin heikko kakkoskausi veivät intoa sarjalta, mutta ainakin sekä Aincrad että Alfheim olivat maailmoina upeita, ja Leafasta pidin hahmona hirveästi. Puku on tavallaan aika simppeli, mutta onpahan syytä tehdä se extrahuolellisesti, ja kokeilla miekantekotaitoa. Taisin myös vahingossa liittyä johonkin Animeconin SAO-ryhmään.

Utena Tenjou, Shoujo Kakumei Utena, lauantai

Pitihän tähänkin klassikkoon tutustua jossain vaiheessa, varsinkin kun sarjan liljaviboja hehkutetaan kaikkialla. Rakastuin Utenaan ensisilmäyksellä: vahvat poikatyttöhahmot ovat vain niin ihania, ja Utenan univormumainen Duelist-puku on rakkaus. Pitkästä aikaa myös röyhelöä jossain cossissa, jes! Ihaninta olisi jos saisin jostain kaapattua jostain Anthyn photoshoottia varten.

Byakuya Toogami, Dangan Ronpa, sunnuntai

Minä vahingossa Dangan Ronpa, liekö tämä paha? Murhamysteerit ja järjettömät juonenkäänteet ovat heikkouteni, joten pakkohan tähän paljon puhuttuun peliin oli jossain vaiheessa tutustua. Alun perin tarkoitus oli cossata Kyoko Kirigiriä samasta pelistä, mutta kun aloin miettiä mahtavia kuvia, joita voisi syntyä Korppu-Fukawan kanssa, vaihdoin hahmoa aika äkkiä. Myös yksittäiset, mahtipontiset kuvat houkuttavat muiden DR-ryhmäläisten kanssa. Ensimmäinen crossi tänä vuonna (ja ylipäätään pitkään aikaan), muttei suinkaan viimeinen.

Tracon 8

Frédéric François Chopin, Eternal Sonata, lauantai

Hupsis, miten tässä näin kävi, eikö minun pitänyt tehdä Claves? Alun perin kyllä, mutta neidin isot popot aiheuttivat jo nyt ahdistusta, koska kokemukseni armorien kanssa on olematonta, ja niistä pitäisi vielä tehdä hirveän isot ja hassun muotoiset. Joo-oh. Onneksi seuraavaa vaihtoehtoa ei tarvinnut kauaa miettiä: Chopin on lempihahmoni pelistä, ja asu on ihanin värin, muodon ja yksityiskohtien puolesta. Paljon tehtäväähän tässä on, mutta toivon parasta.

--------

Sitten WIP-kuviin! Tajusin, että Ringon tekovaiheen kuvat ovat vielä näyttämättä, ja koska niitä ei ollut paljoa, liittykööt joukkoon.

Vekkihame syntymäisillään. Silittämisen aikana kaipasin kovasti Ilsen ihanaa höyrysilitysrautaa, vekit eivät aina tykänneet pysyä nätteinä.

Tässä kohtaa ei tainnut vielä olla vetskaria, minkä takia hame laskeutuu kivemmin kuin lopuksi. NYYH ;__;

Ja sitten minä vahingossa koko Ringo, miinus peruukki! Tässä vaiheessa vielä aika siistin näköinen, mutta sitten tuli Kuplii ja kaikki meni ryttyyn.

Ei olisi pitänyt katsoa näitä kuvia, nyt harmittaa että tuo kaunokainen piti leikata ;___;  Tältä siis Ringo-peruukki näytti ennen DESTINYY-käsittelyä.

Nerot hallitsevat kaaoksen vai miten se menikään.


Alushametta maalailemassa. Tämänhetkinen tilanne: enää 1/8 hametta maalattavana, wootwoot!

Sifongin maalaaminen on yhtä mukavaa kuin juurihoito, mutta sabluunan, leivinpaperin ja kärsivällisyyden kera se voi onnistua. Miksi leivinpaperi? Jos alustana olisi jotain tavallista paperia, maali imeytyisi siihen eikä kankaaseen, ja pahimmassa tapauksessa maali liimaa sifongin paperiin. Leivinpaperiin taas maali ei kuivuttuaan tartu, jolloin sifonki kuvioineen lähtee nätisti irti.

Yläosa. Onneksi näyttää jopa vaatekappaleelta päälle puettuna. Kanttinauhoja  puuttuu vielä reippaasti, kuten myös kaikki napit hämyine koristekiemuroineen.

Neron muokkaamattomat kengät! Odottavat viikonloppuna saatavia Worblia, maalaamista ja reilua saksimista. Ovat juuri oikean kokoiset, ja pohjat ovat oikean muotoiset.
Sitten Saya-kuviin!

No, ainakin kaikki kankaat on ostettuna... 

Kengät! Maalattu vain tökerösti gessolla ja pinkillä akryylimaalilla, koska kirpparit eivät tarjonneet koon 41 pinkkejä tennareita, what a twist. Odottavat kengännauhoja ja tekoverellä leikkimistä.

Saya-peruukki, ja alustavaa meikkitestausta (eli miinus ripset ja piilarit)

HNNNNNNNGH, kannatti ottaa vähän hintavampi CosplayWigin peruukki, väri, pituus ja paksuus ovat aivan mahtavia ja takut eivät tule tuon peruukin läheisyyteenkään. Peruukki on vielä muokkaamaton, mutta toivon parasta kuidun laadun takia.

Saber on siis melko hyvässä vaiheessa: kaikesta en ole ottanut kuvia (päällihame ja sen vuori on jo leikelty, peruukki on ahogea lukuunottamatta jo valmis yms.), mutta tekemistä riittää vielä reippaasti. Saya on onneksi aika helppo asu, eli senkin tekaisee toivon mukaan päivässä, parissa.

Näin kevään myötä toivotan onnea paitsi kesän pukujen kanssa painiville, myös kanssaylioppineille ja muille valmistuneille! Kohta on onneksi myös kesäloma vielä koulun kanssa painiville, eli vielä jaksaa!

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Tampere Kuplii ja DESTINYYYYY

Moro!

Se Frostin sunnuntain päivitys jäi sitten nyt tekemättä, mutta ehkä jaksan sen tehdä myöhemmin oikein tyylikkäästi myöhässä. Viime viikonloppuna ehti kuitenkin olla jo uutta tapahtumaa, eli sarjakuvatapahtuma Tampere Kuplii, jonne sitten tein Oginome Ringon Mawaru Penguindrumista.

Näenkö Tabuki-sensein? Kuvat taas ©Esa Kotiranta.

Kupliin lauantai alkoikin Ilsen ja Minorean kanssa cosplaykisaa tuomaroiden. Jostain syystä jännitin tuomarointia niin että en nukkunut yöllä silmällistäkään, mutta ainakaan aamulla se ei toivon mukaan näkynyt. Ja aivan syyttä jännitin, tuomarikollegat olivat ihania ja yhteistyö onnistui yli odotusten, puhumattakaan innokkaista ja tasoltaan erinomaisista kisaajista! Jäi harmittamaan kun kaikkia ei vain voinut palkita, mutta olisihan se vähän hassu kisa jos kaikki voittaisivat. Ja vaikka Japsu sanoi juonnon aikana, että 10 kisaajaa pääsee finaaliin, niin meille tuomareille kerrottiin ihanteellisen finalistimäärän olevan 6-8. Määrä kuitenkin tuntuu vaihtelevan joka vuosi, eli tänä vuonna tällä tavalla.

Ihanaa kaverointia Ilsen kanssa.

Kisan jälkeen lauantai menikin hujauksessa: käytiin kavereiden kanssa syömässä, kierrettiin myyntipöydät, ja sitten vain lahnattiin, kunnes päädyimme erään kaverin luokse katsomaan Girls und Panzeria. Söpömpi sarja kuin ajattelin, ja vaikkei se maailmoja mullistanut, oli se oikein viihdyttävä! Cossaajan silmin sitä katsoessa ainakin Anchovy herätti cossifiiliksiä - mitä nyt hahmolla ei ole edes vuorosanoja, saatika ruutuaikaa kuin nimellisesti.


Kunnon yöunien jälkeen koitti matkalla kutistuneen Mawaru Penguindrum-ryhmämme kanssa photoshoottailua. Vaikka porukkaa oli vähän, oli kuitenkin oikein kivaa, ja olen kerrankin tyytyväinen hirveän moneen kuvaan; niin moneen, että piti oikein miettiä, mitä niistä haluan julkaista ja muokata. En tiedä, olenko sitten vain nykyään vähemmän ylikriittinen kuviani kohtaan, vai tuliko nyt sattuman kaupalla enemmän kivoja kuvia, mutta en ainakaan lähde valittamaan! Muuten sunnuntai kuluikin tutussa kaveriporukassa Tampereen kirpputoreilla kierrellen, ja jälleen ilta kului animen parissa.


Ringo on hahmona hyvin jännä, kuten Mawaru Penguindrum on sarjana. Osittain hahmoon voi samaistua, mutta sitten ne stalkkaamiset ja pakkomielteet erääseen opettajaan... Jooh. Mutta kun hahmon taustalla on muutakin, Ringon pukuileminen oli oikein mukavaa. Ja on muuten ensimmäinen merimiesmallin koulupukuni, ja ensimmäinen kivannäköinen vekkihame! Lisäksi asu oli oikein mukava päällä, mitä nyt se levensi ihan älyttömästi. Vähän turhan monessa photoshootin ulkopuolisessa kuvassa näytän n. 20kg normaalia lihavammalta, eikä peruukin malli ainakaan auttanut asiaa. Onpahan ainakin #SALITREENI-kannustetta!

Piristävä photoshoot, kun ei tarvinnut pitää naamaa peruslukemilla niin kuin esim. Saberin kanssa. Tässä siis ainoa kuva, missä en hymyile/muikistele.

Kaiken kaikkiaan, Ringo onnistui mielestäni aika hyvin, ja voisin käyttää sitä mielelläni uudelleen. Jotenkin merkillisesti puvun tekeminen herätti myös halua tehdä vähän vaikeampia ja näyttävämpiä cosseja, ja "onneksi" keisari Nero tulee yksityiskohtia ja hämmennystä tarjoamaan enemmän kuin tarpeeksi.... :D Kankaat on onneksi jo hommattuna, sitten pitäisi vain ryhtyä ostelemaan kanttinauhat ja miekkatarvikkeet, ja niin, ryhtyä oikeasti hommiin.

Ääää kun ollaan moe.~ Leikillään otetuksi kuvaksi tästä tuli tosi kivan näköinen.
Ensi kertaan, rakkaat lukijani! Ensi päivitys on toivottavasti kuvantäyteinen ja edistyksekäs!

tiistai 26. helmikuuta 2013

Frostbite 2013 lauantai - Kissankorvia ja meidopisteiden menetystä

Moro!

Frostbitestä on jo vähän yli viikko, mutta lukuloma ja kaverin Tampereella olo ovat kummasti saaneet blogin unohtumaan. Nyt kun con ja mainittavat asiat puvuista ovat vielä tuoreessa muistissa (+blogimotivoijani Ilse jaksoi tökkiä), on päivityksen aika!

Perjantai lupaili jo loistavaa conia: näki vanhoja tuttuja pitkästä aikaa, yleismeininki oli kiva ja siihen sivuun vielä herkkujen napostelua, täydellistä. Tosin kaverin peruukin kanssa auttamisessa menikin sitten oma aikansa, minkä takia lauantaiaamun joutui aloittelemaan muutaman tunnin unilla. Cosplayn kannalta tämä tarkoittaa vain vaikeutta laittaa piilarit silmään kun silmät ärsyyntyy tavallista herkemmin, mutta tällä kertaa en kierinyt tuskasta lattialla, kai silmät alkaa vihdoin tottumaan noihin outoihin muovinpalasiin. Lauantainahan asuna oli siis BlazBluen professori Kokonoe, tuo ikuiseen murkkuikään jämähtänyt ihana tiedenainen kissankorvilla ja- hännillä varustettuna. Ja tietenkin silmälaseilla.

Tässä kuvassa näkyi jopa kengät, jei! Kuva © Esa Kotiranta
Tapahtumapaikalle päästyäni tulikin ongelmia badgen kanssa, mokomaa kun ei löytynyt työvoimapöydältä lainkaan, tosin tarinan mukaan se sitten löytyi sieltä myöhemmin, jostain kasan alta. Ei onneksi kauaa tarvinnut olla ilman badgea, ratkaisuna minulle tehtiin uusi, kiitos Jaksulle ja Rashkulille avusta! Hurjien badgeseikkailujen(?) jälkeen yritin keskittyä kulkusen kiinnittämiseen, ihmisten kanssa sosialisointiin ja peruukin taltuttamiseen cosplaypukkarissa, tuo clip-on-ponnari oli niin kauhean raskas että peruukki meinasi aika tasaiseen tahtiin lähteä karkumatkalle. Onneksi on pinnejä, ja myöhemmin ihana Maarit, joka auttoi korjailemaan hajoilevaa asua ja peruukkia, kiitoksia tästä!

Ja tietenkään se piilareiden keltaisuus ei näy kunnolla kuvissa, yhyy. Peruukin kunnolla harjaaminenkin olis ollut kiva. © Esa Kotiranta 

Kun asu oli vihdoin paremmin päällä, klopsuttelin olemattomilla korkokengillä kävelyn taidoilla kavereita tapaamaan, ja siitä aika äkkiä avajaisiin. Itse tykkäsin niistä oikein kovasti, alun näytelmä oli hauska vaikka jostain syystä sankaria jouduttiin odottamaan vähän pidempään jostain tuntemattomasta syystä. Harmi että Wakamoto ei ollut vielä lauantaiaamuna paikan päällä, oletin aika vahvasti että siellä tuota mestarin ääntä olisi päässyt kuulemaan ensimmäisen kerran. Olisi varmaan herättänyt paremmin kuin kahvi.

Kokonoen ilme kun Hazama. Hazamana Afurekon Cilla. © Esa Kotiranta
Myyntipöytäsalikierrosta, paria itseäkin yllättänyttä hankintaa ja muutaman muun kaverin tapaamista myöhemmin olikin aika photoshootille. Koska vastaavat voivat tarvittaessa rikkoa vaikka fysiikan lakeja Sibeliustalon sisällä, pääsimmekin Ilse-Tsubakin johdolla taidekujalla olleelle sillalle (jonka olemassaoloa en ollut jotenkin edes tiedostanut aikaisemmin), jonne olisi muuten ollut pääsy kielletty. Valaistus oli kellonajan ja sijainnin takia oikein muikea, tuli oikein skarppeja kuvia. Kiitoksia siis Esalle ja Ilselle kuvista! Ja kiitoksia kaikille ryhmäläisille, jos lisää BlazBlue-ryhmiä ollaan järjestämässä niin enköhän yritä änkeä itseni mukaan.

Ryhmä kerran...

...ja toisen! Arakunen henkilöllisyydestä ei varmuutta, Litchina Anu, Hazamana Cilla, Tsubakina Ilse, Valkenhaynina Juha ja Makotona Milja. Kuvat © Esa Kotiranta
Ensimmäistä kertaa tein mihinkään korvia ja häntiä, ja ei jäänyt traumoja, niistä saa melko helposti hyvännäköiset. Ainoa ongelma hännissä olikin se että niiden piti pysyä tuolla tavalla ylhäällä, ja kun hännät joutuu täyttämään että ne näyttävät... No, hänniltä, niistä tulee rautalangan ja muun vastaavan takia aika painavat. Toinen häntä oli täytetty keveällä pakkausmateriaalilla, eli se olisi hyvällä kiinnityksellä pysynyt itsekseenkin ylhäällä, mutta toiseen häntään tätä vaahtomuovia ei sitten riittänyt, eli piti tyytyä tylliin ja pellavaan= hännät eivät pysyneet itsekseen ylhäällä. Onneksi joku viisas sielu on muinoin keksinyt siiman, joten kiinnitin häntiin ja takkiin siimaa, ja näin nuo häntäliinit pysyivät somasti ylhäällä, ja keikkuivat sopivaisesti. :3

Vyöstä huolimatta housut tykkäsivät ahkerasti tippua, ja usein huomasin vähän turhan myöhään että housut ovat kohta haarojen kohdalla. Siveää. Silti nuo housut näyttivät oikein kivoilta päällä, istuivat ja olivat mukavat kankaan venymisen takia. Takkiin olen varmaan kaikkein eniten tyytyväinen, mitä nyt pelkäsin koko ajan lynkkaavani ihmisiä hihoillani, ne kun heiluivat huolestuttavasti elehtiessäni aina tapani mukaan kuin italiaano. Ja juuri samojen hihojen takia en voinut laittaa päällystakkia päälle

© Esa Kotiranta
Sitten melko äkkiä ryhmäilyn jälkeen piti hakea kaksonen Sibbetalon pihalta, ja vaihtaa meidomekkoihin. Kuvia emme tietenkään muistaneet ottaa, mutta vapaaehtoisia valokuvaajia onneksi löytyisi tamperelaisten meidojen joukosta, joten eiköhän niitäkin pian saada! Lauantai-meidoilut olivatkin sitten enimmäkseen enemmän tai vähemmän tuttujen ja kavereiden palvelemista, mikä poisti alkujännitystä mukavasti ja teki kokemuksesta rennon. Välillä ehkä vähän liiankin, kaveri jostain huomautuksesta totesikin että menetin juuri hänen silmissään meidopisteitä. ;__; Mutta kaiken kaikkiaan, lauantai oli ihana päivä, ja tulihan itse Norio Wakamotokin käymään siinä illemmalla muiden, kenties mukana tulleiden vieraiden kanssa. Palveltavaksi asti Wakamoto ei kumminkaan tullut, mutta jotenkin tuo vaikutusvaltainen aura jätti silti syvän vaikutuksen.

Luennot jäivät koko tapahtumalta aika vähille, mutta meidovuorosta vapauduttuamme siirryimme Rian kanssa katsomaan Jan Sarresin ja Juha-Matti Kuusiston Upotte!-luentoa. Upotte!sta en mitään tiedä, mutta se ei luennolla haitannut: oli hauskaa, ja luennon huippukohtien (=kaikki ne introt, ISÄM_MAA ja muut laadukkaat asiat) muistelu hymyilyttää vieläkin. Toivottavasti Punis ja Sota-esa pitävät myöhemminkin ohjelmaa desuissa, itse aloin jopa sarjan katsomista harkitsemaan, mikä on saavutus itsessään.

Jälkimmäinen luento taas oli Rikkinäisten animein korjauspaja, ja siitä jäi vähän hajanainen fiilinki. Tuntui että varsinkin Guilty Crownia puitiin paljon, vaikka se olikin varmaan paneelin sarjoista rikkinäisin, ja ehkä No.6:sta täysin tietämättömänä se osio ei oikein tarjonnut mitään. Oikeastaan ainoa kunnon syy paneelin katsomiselle oli se että ohjelmakuvauksessa mainittiin Fate/Zero rikkinäisten animein joukossa, mikä ei oman kokemuksen perusteella todellakaan pitänyt paikkaansa, joten piti katsoa miten paneelin pitäjät tämän valintansa perustelevat. Mieltäni ei ainakaan saatu muutettua, toki kyseisessä animessa on omat epäkohtansa ja ei se Urobutcherointi kaikkiin iske, mutta silti. Loppupäätelmästä olin kyllä yhtä mieltä, kauniin näköinen ja hyvä paketti animemuodossa.

Aika lailla näihin tunnelmiin päättyi sitten lauantai. Sunnuntairaporttia joudutte kenties odottelemaan vähän pidempään, Fate/Zero-photoshootin kuvia en ole vielä nähnyt, ja ehkä saan kaivettua jostain internetin syövereistä meidokuviakin! Ehkä. Kenties. Toivon näin. Kovasti.

Joka tapauksessa, seuraavaan päivitykseen!

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Tavallaan WIP-postaus

Moro!

Frostiin on tätä kirjoittaessa enää vähän yli 2 päivää, ja nyt varmaan kuuluisi asiaan kertoa miten cossit on aivan kesken, itku kurkussa ja tekisi vain mieli hypätä järveen?

Ei ainakaan tällä kertaa!

Kannatti aloittaa Kokonoeta jo joululomalla/sen jälkeen, ja kaavoittaminen jo syksyllä, asu valmistui eilen, eli tiistaina. Kolme päivää ennen conia. Taitaa olla oma henkilökohtainen ennätys, ja uskomattoman epätodellinen olo ei ole jättänyt rauhaan, koko ajan kalvaa sellainen tunne että jotain olisi kumminkin unohtunut. Referenssikuvani kumminkin väittää kiivaasti vastaan: kaikki asun osaset on tehty ja pakattu.


Olisikin hienoa siis pistää tänne kuvia valmiista tuotoksesta, mutta sellaisia ei ole. Välittömästi kun asu valmistui, siskon poikaystävä tulikin iltavapailtaan hakemaan isokokoisimmat tavaramme, jotta voisi viedä autollaan ne mukaan Frostbiteen. Asun valmiiksi saamisen aiheuttamassa euforiassa unohtui että niin, niitä kuviakin voisi ottaa blogia varten ennen kuin pakkaa kaiken kasseihin. (Isoimmat tavarat saivat autokyydin siis sen takia että lähden huomenna abiristeilylle (ja sisko vastaavasti seuraavana päivänä), ja ei ollut aikomustakaan rahdata tuota tilanviejää mukaan risteilemään, varsinkin siinä pelossa että sille voisi tapahtua jotain.)

Mutta jotain kuvia puolivalmiista cossista on olemassa! Mitään kuvia joissa konkreettisesti tekisin jotain asulle ei kuitenkaan ole olemassa. Kuvailen aika harvoin elämääni, joten on aina vaikea muistaa ompelukoneen hyrrätessä ja saksien napsiessa että kuvaaminenkin olisi pop, WIP-kuvat kun ovat cosplayblogien suola, ellei jopa suurin osa reseptistä.

En tajua miten muut saavat cossinsa näyttämään dressformissa hyvältä, minulla kaikki lököttää ja käyttäytyy eri tavalla kuin päällä ollessa >:( Mutta voin vakuuttaa todistajanlausuntojen kera että takki näyttää paremmalta päälläni.

Housut! Housujen tekeminen on aivan ihanaa, ja jotenkin se sujuu jopa hameiden tekoa paremmin, se vain tulee luonnostaan. Oikeastaan nämä olivat ensimmäiset täysin tyköistuvat housuni, mutta kyllähän nuo istuvat. Niinkin hyvin ettei edes vyötä tarvitse, tosin sellainen Kokonoella kumminkin on. Oh well.

Lisäksi olen ottanut isän kameralla kuvia Kokonoen käsikorujen tekoprosessista, mutta koska isän kone ei suostu lukemaan kameran muistkorttia, eikä hädin tuskin edes USB-porttiin liitettyjä asioita vaikka mitä yrittäisi, kuvat ovat vielä kamerassa. Varmaan joskus oman koneeni kanssa haen ne kuvat ja pistän tänne. Korujen teko oli kumminkin siitä stressaavaa, että olen melko kyvytön mitä tulee minkään muovailumassan kanssa työskentelyyn, varsinkin sileäksi saamiseen. Ehkä tuo käyttämäni Sinooperista saatava ilmakuivuva massa oli vain jotenkin hankalaa, mutta koko ajan tuli kupruja jotka eivät halunneet tasoittua sitten millään. Veden lisääminen toki notkisti massaa, mutta sai sen halkeilemaan kuivuttuaan. Hiekkapaperi onneksi pelasti jonkin verran, pitää niitäkin ryhtyä hamstraamaan kaikissa karheuksissa.

Sitten pukuilun, muttei niinkään cosplayn puoleen. Jos en ole aiemmin sitä maininnut, tarkoituksena olisi valmistua tänä keväänä lukiosta, mikä tarkoittaa varsinkin tässä kevättalven puolella kaikkea jännää häppeningiä, näkyvimpänä tapahtumina penkkarit. Alun perun cossin ja penkkarijulisteen maalaamisen aiheuttaman kiiruksen takia tuumin että vedän vain kaiken liituraitaisen mitä löydän kaapeista ja leikin mafiosoa, rahaa ja aikaa kun ei oikein ollut. Suunnitelma kumminkin tuntui vähän laimealta tavalta lähteä koulusta, joten kun huomasin että punaista ja mustaa kangasta plus mustaa kanttinauhaa on riittämiin, ja teki mieli tehdä rusetteja, tuli idea tehdä Punahilkka jonain omana versiona.

Tuumasta toimeen, seuraavana päivänä ryntäsin käsityöluokkaan (lukioiden yhdistymisen harvoja etuja) tekemään asua. Ja tällä kertaa muistin ottaa kuvia.

...tosin sitä ryhtiä voisi suoristaa. Ja ottaa vähemmän lököttävämpi paita ensi kerralla niin ettei näytä maagisesti +10kg lihavammalta.
Oikeat hilkathan olisivat enemmän hupullista viittaa muistuttavia päähineitä, mutta materiaalia ei ollut ihan niin paljon, joten tyydyin tuollaisen hupullisen keepin tekemään. Oli muuten huomattavasti helpompi tehdä kuin ajattelin: kokeilun vuoksi tein puolikellohameen, jossa säde oli laskettu vyötärönympäryksen sijaan kaulan ympäryksen mukaan, ja sitten lisäsin olkamuotolaskokset jotta se istuisi olkapäillä nätimmin. Nyt kun tuota katselee, olisi ehkä voinut tehdä jopa täyskellon, olisi saattanut laskostua kivemmin. Vastoin kaikkia odotuksia tekniikka kumminkin toimi, joten siirryin lisäilemään kanttinauhoja, ja myöhemmin...


...pitsiä! Niin kuka innostui simppelin penkkariasun kanssa liiaksi, eivät nämä tule sinne kadulla näkymään... Pitsiä on jo lisätty tuossa ylemmässä kuvassa, mutta koska kuvan laatu on vain hiukan viisivuotiaan piirrosta parempi, ja ympärillä on muutenkin synkkää, ei niitä näy.

Durrrr

Rusetti! Rusetteja on kiva ja helppo väkerrellä, varsinkin jos niistä ei tarvitse tehdä kaksinkertaisia. Suorakulmioputkilon sisälle vain tukikangasta, sitten mittanauhalla kokeilemalla selvitetään, minkä kokoinen tuosta keskiosan "rutistuspalasesta" halutaan jotta rusetista tulisi sopiva, jätetään tarvittaessa hiukan varaa rusetin hännille, ja voila. Yli-iso rusetti aiheutti ihastusta, ja yksi kaveri pyysikin että tekisin samanlaisen. Success!

Materiaalina punaisissa ja mustissa osissa on tosiaan peruspolyesteria, joka on kangasmaailman rakkauteni. Näyttää hyvältä kuvissa mattapintaisuuden takia, laskeutuu nätisti eikä mene rytylle samaan tapaan kuin puuvilla. Joissakin halvemmissa polyestereissa olen huomannut että tukikangas ei tahdo tarttua kankaaseen, mutta ehkä tämä on vain oma moka, eikä suinkaan kankaan vika.

Loput vaatteet, peruukki ja piilarit löytyvät kotoa, meikkien kanssa sitten sählään huomenaamulla, tavoitteena pyöreät, isot ja ripsekkäät silmät. Katsotaan kuinka pahasti hypotermia iskee, yritän kumminkin pistää lämmintä päälle.

Tamperelaiset: tulkaa katsomaan penkkareita huomenna! Ilmaista karkkia jaolla, jos ei minun osaltani niin vähintäänkin niiden muiden abien :D

lauantai 9. helmikuuta 2013

Cossisuunnitelmia ja -ideoita vuodelle 2013

Moro!

Yaci tuossa viime merkinnässä kyselikin cosplaysuunnitelmia, ja tämä merkintähän piti tehdä jo pidemmän aikaa, mutta Kokonoen teko, koulu ja yleinen laiskuus sitten saivat kummasti unohtamaan blogin olemassaolon. Hups.

Joka tapauksessa, kuten otsikko kertoo, kaikki suunnitelmat mitä tässä listailen eivät ole mitenkään kiveen kirjoitettuja: ryhmiä lukuunottamatta suurin osa näistä on alustavia ideoita, ja oman tuuliviiriyteni tuntien jopa "varmemmat" suunnitelmat saattavat muuttua. Ja varoitan jo etukäteen piiiitkästä postauksesta. :D

Desucon Frostbite 2013

Professori Kokonoe, BlazBlue, lauantai
Maiya Hisau, Fate/Zero, sunnuntai
Ja tämän lisäksi Café Ichigossa meidoilua kaksoseni kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina, tulkaa ihmeessä käymään, kahden meidon palvelukset yhden hinnalla!

Kokonoesta on valmiina suurin osa, enää pitää vain tehdä tuo housuissa oleva hihna, peruukki, kengät sekä korvat ja hännät. En ole aiemmin tehnyt korvia ja häntiä, mutta luulisi ettei tuo kauhean vaikeaa ole. Leikin siis hullua tiedenaista BlazBlue-ryhmässä lauantaina.

Maiya sen sijaan debytoi jo viime vuoden Traconissa, joten pieniä selän kavennuksia lukuunottamatta asu tuskin kaivannee muutoksia. Huh. Tämäkin tulee ryhmään, jossa koossa on ainakin muu Team Saber (=Kiritsugu, Irisviel, Saber ja Maiya), ja Gilgamesh.

Tampere Kuplii 2013

Ringo Oginome, Mawaru Penguindrum

Ilsen animeiltamissa Mawaru Penguindrum-ryhmä tuli puheeksi, ja totesin puolivitsinä että jos Ilse olisi Himarina ja kaksossiskoni Ria Momokana, niin voisin ryhtyä Ringoksi, asun värit ovat ihanat ja seilorikaulukset <3 Ja kuinkas sitten kävikään, syntyi Pingurumpu-ryhmä, ja mikäli kukaan ei ole perumassa, aika suuri siitä olisi tulossa. Arvostan! Kupliissa tulen lisäksi olemaan tuomarinpöydän takana, jännittää tämäkin vähän, vaikkakin hyvällä tavalla.

Desucon 2013

Saya Takagi, Highschool of the Dead, perjantai
Taisin nakittaa itseni tällaiseen ryhmään Hanskun ja Amandan kanssa, koska Sayaa on tehnyt mieli cossata pidempään. Tsundere-hahmoihin ei yleensä ole minulla mitään viehätystä, mutta lasit ja pampulat...! Ja oikeasti fiksu hahmo! Lisäksi HotD-manga on mielestäni oikeasti hyvä, vaikka rinnat ja pantsut ovatkin... esillä. Hauskaa asussa on myös se että sitä saa repiä ja liata verellä niin paljon kuin sopivaksi näen, wohoo!

Sitten vähän epäröintiä. Isompien suunnitelmien kohdalla jänistän lähes aina, koska pelkään mokaavani jollain tapaa, tai vaihtoehtoisesti perun jo aikaisin koko idean koska taidot eivät mielestäni riitä, mutta...

Saber, Fate/Extra, Desuconin EuroCosplay-karsinnat
...tuota olin ajatellut. EuroCosplay-karsinnat ovat kuumotelleet jo pidemmän aikaa, mutta ikää ka valmiuksia ei ole juuri ollut aikaisemmin. Edelleenkin olen epävarma tästä suunnitelmasta, varsinkin kun keväällä on kirjoitusten lisäksi myös jatkokoulutuspaikkojen pääsykokeita ja muuta aikaa vievää, mutta haluaisin silti kovasti päästä kokeilemaan siipiäni näinkin isoon kisaan. Hahmon valitseminen oli vaikeaa, mutta loppujen lopuksi totesin, että tälle keisarinnalle on huomattavasti helpompaa keksiä esitys kuin monelle muulle hahmolle, ja asu näyttää vaikuttavalta. Ja toivottavasti myös suuri rakkaus hahmoon kääntyy eduksi motivaatiossa ja tiedoissa hahmosta.

Sunnuntaille suunnitelmat ovat avoinna, voi olla että otan vain jonkun vanhemman asun hermojen säästämiseksi, tai sitten teen jonkun helpon asun, katsotaan.

Sitten, koska puhutaan varmemmista suunnitelmista, hypätäänkin yhtäkkiä syksyyn!

Tracon 8

Siesta 556, Umineko no naku koro ni
Lupailin kahdelle Siestalle tämän tekeväni, ja mikä ettei, peruukki tuohon löytyy vain muokkausta vailla, ja Siestojen asut ovat aina ihastuttaneet ja kutkuttaneet cosplayhermoja. Joten nyt kun sain hyvän tekosyyn päästä tekemään söpön puputytön, niin minähän tartun siihen! Siesta 00 vielä nähtävästi puuttuisi ryhmästä, vapaaehtoisuuden saa siis ehdottomasti ilmaista. :3

Sitten niihin epävarmempiin suunnitelmiin/suunnitelmiin, joille ei ole conia vielä erikseen suunniteltu. Ja osa on myös vain mahdollisuuksia ja ideoita, joita heittelen ilmaan, ja tänne jotta ne olisivat jossain ylhäällä.

Gaap, Umineko no naku koro ni
Rakkauteni Uminekoon on lähes pohjaton, ja Gaapin hämmentävällä halkiolla varastetulla mekko on aina ihastuttanut, tukasta ja tietenkin hahmon veikeästä luonteesta puhumattakaan. Tätä ajattelin Bakaconiin, mutta koska majoitus on vielä iso kysymysmerkki enkä tiedä kerkeänkö tuota tekemään Desun jälkeen, asu on epävarmojen listalla. Mutta kun kiharat... ;___;

Saber Alter, Fate/Stay Night tai Fate/Hollow Ataraxia, tämä asu tosin vain neidin nukkeversiolla.

Yksi sana. HNNNNNNNNGH. Wanhojen tanssien mekossa ollut vannehame saisi käyttöä, ja jokainen tekosyy cossata waifua on hyvä syy. Lisäksi tykkään kangasmaalaamisesta, ja sitä tässä jonkin verran saisi tehdä.

Saber Alter, Fate/Unlimited Codes
Hahmojen "korruptoituneet", tai synkät versiot ovat aina kiehtoneet, ja Saber Alterin armor-versiokin iskee. ja lujaa. Tällä projektilla olisi hyvä opetella tekemään isompia armoreita, nyt taitoni ovat täysin olemattomat vaikka monimutkaiset armordesignit varastavat sydämeni turhan usein.

Yuri Nakamura, Angel Beats!
Puhetta oli Angel Beats!-ryhmästä, vielä tosin ei ole tietoa mihin tämä olisi tulossa. Arvelin ensin että totta kai yksi päähenkilöistä olisi jo viety, mutta yllättäen Yuri olikin vapaana! Kerrassaan ihana tyttö, ja anime oli juonenkuljetuksen ongelmista huolimatta ihan mukavaa katsottavaa. Voisi harkita VN:nkin lukemista.

Sayaka Miki, Puella Magi Madoka Magica
Kuvassa olevan asun tein viime vuonna... Mutta aivan hävettävän huonosti. Yksityiskohtia puuttui, rintapanssari oli vain kangasskräpä ja asu pysyi vain hakaneulojen avulla ylhäällä. Kengät olivat myös aivan väärän malliset, ja huolimattomuus paistoi selkeästi. Lähinnä tämän cossin takia lupasin itselleni aloittaa asujen tekemisen HUOMATTAVASTI aikaisemmin tänä vuonna, jottei conissa joutuisi olemaan asussa jota häpeää pitää yllään. Hahmolle kuitenkin haluaisin tehdä enemmän oikeutta, joten voipi olla että teen tämän uusiksi.

Tai sitten voisin tehdä tämä koulupukuversion, niin lutuinen.~

Claves, Eternal Sonata
Ihanasta pelistä ihana tyttö, tämäkin suunnitelma taas Ilsen kanssa käytyjen moninaisten "tästä olisi ihana olla cossiryhmä jossain conissa"-keskustelujen tulos. Jotain ideointia oli että Eternal Sonata-ryhmä tulisi Tracon 8:aan, not sure if my body is ready. Ensin voisin esim. pelata sen pelin loppuun.

-------

Ja minä kun ajattelin ettei olisi muka ideoita, tuntuu melkein siltä että tuosta jopa unohtui jotain :D Joitain viime vuoden/tulevan vuoden cosseja saatan myös kierrättää, jolloin varmaan puoletkaan tässä listassa olevista asuista ei toteudu, noita varmempia tapauksia lukuunottamatta. Ojdå.

Kokonoesta olen yrittänyt blogin takia jotain WIP-kuvia ottaa, niistä voisi tehdä oman päivityksen jahka pääsen oman läppärini ja kameran ääreen taas. Ensi viikolla on kumminkin kielien kuunteluita ja penkkareita yms., ja tietenkin epätoivoista cossin viimeistelyä, joten voi olla että päädyn vain lahnailemaan netissä päivityksen tekemisen sijaan.

Son moro kumminkin, onnea ja menestystä kaikille Frostin pukujen kanssa!